Biblii

Biblii
Alkuperäine nimi	βιβλία
Žanru	Pyhä Kirjutus
Alkuperäine kielet	Hebrean kieli, Aramean kieli, muinasgriekan kieli
Luomisvuozi	läs 15. vuozisual enne meijän aijanluguu (e. m. a.) – 1. vuozisual meijän aijanluguu (m. a.)
Ozat	Vahnu sana, Uuzi sana
Kirjoin lugumiäry	66 (protestantalazes kanonas), 73 (katolizes), 77 (ortodoksizes)
Tekstat da kiännökset
Septuaginta, Vulgata, Sinodine kiännös

Biblii, Pyhä Kirjutus (griekaspäi βιβλίον – "kirju", griekaspäi βύβλος – "papyrus", muinazen foiniikielazen linnan nimespäi Byblos) on juudalažuon da kristilližyön Pyhän Kirjutuksen tekstoin kogomus.

Juudalažuos Pyhä Kirjutus on Tanah, kudai nimittähes sežo juudalazekse Bibliekse; kristilližyös – Vahnu Sana, kudamas on Tanahan kirjat da ližäkirjutukset (ortodoksižuos da katoližuos), da Uuzi Sana (hebreaspäi ברית , brit – testamentu – yksi bibliellizis piäellendyksispäi).

Tanahan kirjat roitahes juudalaine Biblien kanon. Kai kristiläzet konfeessiet tunnustetah Tanahan da Uvven Sanan kirjat kanonizekse. Eri kirikkölöin da konfeessieloin kirjoin da Biblien tekstoin kogomuksen erot ollah ližäkirjoin da -ozien olos (vajavuos) Vahnas Sanas da erähis kiännöksis. Ven'alazes ortodoksižuos moizii ližäkirjoi da -ozastu on suadu nimitel "ei-kanonizikse", a griekkalazes ortodoksižuos – griekakse. ἀναγγνωσκόμενα ("lugiettavakse"); katoližuos – deuterokanonizikse; protestantizmas – apokryfizikse.

Ristityt kučutah Bibliedu "Pyhäkse Bibliekse" da pietäh kogo Biblien kanonistu tekstua jumalallizesti ilmestytynny vai innostetunnu, toizin sanojen kirjutetunnu Pyhän Hengen suoras vaikutukes da ruadajannu uskon enzialgulähtönny da zakonannu. Vahnimat griekkalazet käzikirjutukset, kudamis on täyzi kristillizen Biblien tekstu, aijoitutah 4. vuozisual m.a. Säilynyöt Tanahan käzikirjutukzet, kudamat on kirjutettu hebreakse da arameakse, aijoitutah 10. vuozisual m. a., ga on Vatikanan Kodeksi Septuagintanke, kudai aijoitun 4. vuozisual m. a. Biblien luguloin jago runoloih (hebreakse "pasuk") aijoitun muinazil aigoil; moine jago on jo olemas Septuagintas, kudamas runoloin numeruičus ei ole ainos samanmoine kui hebrealaine Biblien tekstas. Keskiaijan kirjuttajat nimitettih kogo Bibliedu sanal “Pasuk”. Katolilazet uskotah, ku Stephen Langton (13. vuozisada) jagoi Biblien luguloih da Robert Estienne (16. vuozisuan) jagoi runoloih.

Vahnu Sana on kirjutettu bibliellizekse hebreakse, paiči erähii ei-kanonizii (deuterokanonizii) kirjoi da kanonizien kirjoin ližäkirjoi, kudamat on kirjutettu muinasgriekakse vai arameakse. Uuzi Sana on kirjutettu muinasgriekakse (koineekse).

Biblii on kaikkien aijoin myödyhin kirju, kudaman vuvven keskimiäräine myöndymiäry on läs 100 miljonua kappalehtu. Sil on olluh suuri vaikutus kul'tuurah, kirjalližuoh, taidoh da histourieh, enimäl Päivänlaskus, da on roinnuh enzimäine massukirjalližuon ezimerki.

Kristilizien konfeessieloin enimistön Biblien kanonas on 39 Vahnan Sanan kirjua, kudamat roitahes Tanah (juudalaine Biblii), da 27 Uvven Sanan kirjua. Ližäkse romalaine katoline kirikkö liittäy muga sanotut deuterokanonizet kirjat Vahnan Sanan kanonah da andau niilöile yhtenjyttyzen arvovallan kui Tanahan kirjoile (kudamat enne liityttih kanonah). Uvves Sanas on 4 kanonistu Jevangeliedu, Apostoloin tevot, 21 apostoloin kirjazii da Iivanan Ilmestys.