Siirry sisältöön

Vietnamin kieli

Muokkaa linkkejä
Wikipediasta
Vietnam
  Enemmistökieli   Vähemmistökieli
  Enemmistökieli
  Vähemmistökieli
Oma nimi tiếng Việt
Tiedot
Alue Kaakkois-Aasia, Pohjois-Amerikka
Virallinen kieli  Vietnam
 Tšekki (vähemmistökieli)
Puhujia 76,9 milj.
Sija 22.
Kirjaimisto latinalaistettu quốc ngữ (nykyinen)
kiinalaistettu Chữ Nôm (historiallinen)
Kielitieteellinen luokitus
Kielikunta austroaasialaiset kielet
Kieliryhmä mon-khmer-kielet
viet-muong-kielet
Kielikoodit
ISO 639-1 vi
ISO 639-2 vie
ISO 639-3 vie

Vietnam (omakielinen nimi: tiếng Việt) on pääsääntöisesti Vietnamissa puhuttava austroaasialaisten kielten viet-muong -haaraan kuuluva kieli.[1][2] Kielen tarkasta luokittelusta on kuitenkin kiistelty pitkään.[3]

Kielen lähimpiä sukulaiskieliä ovat muun muassa muong ja nguon. Vietnam jakautuu kolmeen päämurteeseen: pohjoisiin, keskisiin ja eteläisiin.[4] Nykyinen kirjakieli perustuu Hanoin koulutetun väestön puhumaan muotoon. Paria poikkeusta lukuun ottamatta murteellinen vaihtelu on verrattavissa amerikanenglannin eri muotoihin Yhdysvalloissa.[1]

Levinneisyys ja status

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vietnamin kielen levinneisyys maailmalla:
  Virallinen kieli
  Yli 1 000 000 puhujaa
  Yli 100 000 puhujaa

Suurin osa vietnamin puhujista asuu Vietnamissa. Suuria vietnamia puhuvia vähemmistöjä asuu muun muassa Yhdysvalloissa, Kanadassa, Ranskassa ja Australiassa. Suomessa asuu noin kuusituhatta vietnamia äidinkielenään puhuvaa[5], jotka ovat taustaltaan monista etnisistä ryhmistä: etelä- ja pohjoisvietnamilaisia, khmerejä ja sinovietnamilaisia.[6]

Yhteensä vietnamilla on 76,9 miljoonaa puhujaa, mikä tekee siitä maailman 22. puhutuimman kielen.[7] Vietnam on ylivoimaisesti suurin austroaasialainen kieli. Toiseksi puhutuin kieli on khmer, jolla on noin seitsemän miljoonaa puhujaa, ja yhteensä nämä kaksi kieltä kattavat 90 % kaikista austroaasialaisista kielistä.[8]

Vietnamin perustuslain mukaan maan ainoa virallinen kieli on vietnam.[9] Kielellä on tunnustetun vähemmistökielen asema Tšekissä, minkä nojalla vietnamilaiset saavat mm. pitää vietnaminkielisen nimensä ja opiskella äidinkieltään tšekkiläisissä kouluissa.[10][11]

Äännejärjestelmä ja oikeinkirjoitus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vietnam on analyyttinen ja tonaalinen kieli; väärä sävelkorko voi muuttaa sanan merkityksen. Myös sanajärjestys on hyvin tärkeä; monissa tapauksissa lauseen koko merkitys voi muuttua vaihtamalla kahden sanan paikkaa, esimerkiksi: Anh ấy không làm được việc này. ”Hän ei kykene tekemään tätä työtä.” → Anh ấy không được làm việc này. ”Hän ei saa tehdä tätä työtä.”[12]

Konsonantit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Labiaali Alveolaari Retrofleksi Palataali Velaari Glottaali
Klusiili Pulmoninen p t ~ tʰ ʈ c | ɟ k ~ kx
Implosiivi ɓ ɗ
Frikatiivi f | v s | z ʂ | ʐ x | ɣ h
Lateraali l
Nasaali m n ɲ ŋ
Puolivokaali w j

Lähde:[13]

Vokaalit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Etinen Keskinen Takainen
Suppea i ɨ u
Puolisuppea e o
Keskivokaali ə
Puoliavoin ɛ ɔ
Avoin a

Lähde:[13]

Kirjoitusjärjestelmä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vietnamia voidaan kirjoittaa joko latinalaisin aakkosin, kiinalaisin kirjoitusmerkein tai pistekirjoituksella.[14] Raamattu käännettiin kokonaisuudessaan vietnamiksi ensimmäisen kerran vuonna 1916.[15]

Vietnamin latinalaiset aakkoset:

A a Ă ă Â â B b C c Ch ch D d Đ đ E e Ê ê G g Gi gi H h
[aː][a] [ə] [ɓ][k] [c] tai [tɕ] [z] tai [j][ɗ] [ɛ] [e][g] [z][h]
I i K k Kh kh L l M m N n Ng ng Nh nh O o Ô ô Ơ ơ P p
[i][k] [x] tai [kʰ] [l][m] [n] [ŋ][nj] [ɔ] [o][əː] [p]
Ph ph Qu qu R r S s T t Th th Tr tr U u Ư ư V v X x Y y
[f][kw] [ɹ] tai [ʐ] [ʂ][t] [tʰ] [tʂ][u] [ɨ] [v][s] [i]

Vietnamissa on kuusi toonia, jotka muuttavat merkityksen:

  1. tasainen tooni (ngang tasainen): ei merkintää – esimerkiksi ba = kolme; aalto; isä (murteellinen)
  2. korkea nouseva tooni (sắc terävä): ´ (akuutti) kirjaimen päällä – esimerkiksi bá = kreivi, jaarli, vasallien johtaja
  3. matala (laskeva) tooni (huyền roikkuva): ` (gravis) kirjaimen päällä – esimerkiksi bà = isoäiti
  4. tipahtava nouseva tooni (hỏi kysyvä): ̉ (yläpuolinen koukku) kirjaimen päällä – esimerkiksi bả = syötti, houkutin
  5. korkea nouseva glottaali tooni (ngã kaatuva): ~ (aaltoviiva) kirjaimen päällä – esimerkiksi bã = jäännös, pohjasakka
  6. matala pysähtyvä tooni (nặng raskas): . (alapuolinen piste) kirjaimen alla – esimerkiksi bạ = sattumanvaraisesti[16]

Koska Vietnam oli Kiinan vallan alla noin 111 eaa. – 938 jaa., vietnamin virallinen kirjoitusjärjestelmä oli klassinen kiina, jota vietnamiksi kutsutaan nimellä chữ nho tai chữ Hán. Sitä käytettiin myöhempien kirjoitusjärjestelmien rinnalla aina vuoteen 1918 saakka. Noin 1000-luvulla Vietnamissa kehitettiin kiinan kirjoitusjärjestelmän pohjalta oma järjestelmä nimeltä Chữ Nôm (rahvaanomainen kirjoitus). Chữ nôm–kirjoitus käyttää tavallisia kiinan merkkejä ja joitakin erityisesti vietnamia varten kehitettyjä merkkejä. Nämä uudet merkit yhdistävät pari muuta kiinan merkkiä, jotka osoittavat sanan merkityksen ja vietnamin mukaisen summittaisen lausumisen.

Ranskalaiset lähetyssaarnaajat kehittivät 1600-luvulla Vietnamissa vielä uuden kirjoitusjärjestelmän, latinalaisiin aakkosiin pohjautuvan kirjoituksen nimeltä Quốc ngữ, kansallinen kieli. Aluksi sillä kirjoitettiin rukouskirjoja ja muuta uskonnollista materiaalia. Kehittäjäksi mainitaan tavallisesti ranskalainen jesuiitta Alexandre de Rhodes, vaikkei työtä toki yksin tehnyt. 1700-luvun puolivälissä jotkin koulut Vietnamissa alkoivat opettaa Quốc ngữ -kirjoitusta, mutta laajamittaiseen käyttöön se tuli vasta 1900-luvulla, ja on nykyään lähes yksinomaisesti Vietnamissa käytettävä kirjoitusjärjestelmä.

Quốc ngữ sisältää 30 kirjainta ja viisi toonimerkkiä, jotka kirjoitetaan vokaalien ylä- tai alapuolelle. Eräät kirjainten yhdistelmät ääntyvät yhtenä foneemina.

Kielioppi ja sanasto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vietnamiin on lainattu suuria määriä sanoja kiinan kielestä sekä jonkin verran myös tai-kadai -kielistä.[2]

Sukulaistermit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vietnamin kielessä käytetään sukulaisuuteen liittyviä termejä viittaamaan puhujaan itseensä tai kuulijaan. Nämä termit voivat paljastaa puhujan ja kuulijan välillä olevan sosiaalisen suhteen, ikäeron ja jopa puhujan asenteen kuulijaa kohtaan. Tästä syystä oikea termi on valittava tarkkaan, jottei kukaan loukkaannu, ja tuntematon saattaa hyvin kysyä toiselta tämän iän selvittääkseen, mitä termiä tulee käyttää. Termit vaihtelevat alueittain ja niistä monet ovat peräisin kiinan kielestä.

Yleisin tapa viitata itseensä on sukulaistermien käyttö. Näitä termejä voivat käyttää keskenään ketkä tahansa, eivät ainoastaan verisukulaiset. Esimerkiksi useimmissa parisuhteissa miespuolinen kutsuu kumppaniaan termillä em (nuorempi sisarus) ja naispuolinen kumppaniaan termillä anh (isoveli) – länsimaalaisesta tämä saattaa kuulostaa sukurutsaiselta, mutta vietnamin puhujien kesken se on täysin normaalia ja odotettua.[17]

Termi
(millä puhuja
viittaa itseensä)		Vastavuoroinen
(millä vastaaja
viittaa itseensä)		KirjaimellisestiSukulaisuudesta poikkeava käyttö
ja murteelliset sanat
chaconisäMyös pappi. Murteellisia sanoja ovat esimerkiksi ba, bố, tía, thầy.
mẹconäitiMẹ -sanaa käytetään Pohjois-Vietnamissa. Muita sanoja ovat esimerkiksi má (Etelä-Vietnamissa), u, bầm, mạ.
anhemisoveliMyös vähän vanhempi samaa sukupolvea oleva mies tai mies yleensä (jälkimmäisessä tapauksessa termiä käytetään muodollisissa tilanteissa).
Anh-sanaa voi käyttää puhuakseen kenelle tahansa miespuoliselle sosiaalisesta asemasta riippumatta.
Parisuhteessa olevaa miestä puhuttelee hänen kumppaninsa sanalla anh.
chịemisosiskoMyös vähän vanhempi samaa sukupolvea oleva nainen tai nainen yleensä (jälkimmäisessä tapauksessa termiä käytetään muodollisissa yhteyksissä).
emanh tai chịsamaa sukupolvea oleva
nuorempi sisarus tai serkku		Myös samaa sukupolvea oleva nuorempi ihminen (sukupuolesta riippumatta) tai lapsi yleensä.
Parisuhteessa olevaa naista puhuttelee hänen kumppaninsa sanalla em.
concha, mẹ, bà, jne.oma lapsiMyös nuori lapsi; ainakin yhden sukupolven nuorempi ihminen.
cháuông, bà, bác, chú, jne.lapsenlapsi; siskon- tai veljenlapsi;
nuorempaa sukupolvea oleva serkku		Myös nuori lapsi; ainakin yhden sukupolven nuorempi ihminen.
ôngcháu or conisoisäMyös keski-ikäinen mies. Isänpuoleinen isoisä = ông nội (sisäpuolinen isoisä).
Äidinpuoleinen isoisä = ông ngoại (ulkopuolinen isoisä).
bàcháu or conisoäitiMyös keski-ikäinen (naimisissa oleva) nainen. Isänpuoleinen isoäiti = bà nội (sisäpuolinen isoäiti).
Äidinpuoleinen isoäiti = bà ngoại (ulkopuolinen isoäiti).
côcháuisän siskoMyös naispuolinen opettaja; isän ikäinen vanhempi nainen; nuori (yleensä naimaton)
nainen (muodollinen). Muutamissa murteissa sanalla cô on ainoana merkityksenä isän pikkusisko.
chúcháuisän pikkuveliMyös isän ikäinen oleva vanhempi mies; vähän nuorempi mies (muodollinen).
Muutamissa murteissa sanalla chú on ainoana merkityksenä isän pikkuveli.
thímcháuchú:n vaimo
báccháuvanhemman vanhempi sisarusMyös puhujan vanhempia vanhempi ihminen (sukupuolesta riippumatta).
Muutamissa murteissa sanalla on myös merkitys isän tai äidin vanhempaa sisarus.
dìcháuäidin sisko, äitipuoliMyös äidin ikäinen oleva nainen.
Muutamissa murteissa sanalla on ainoana merkityksenä äidin pikkusisko.
cậucháuäidin veliMyös äidin ikäinen mies; läheinen ystävä (Pohjois-Vietnamissa).
Muutamissa murteissa sanalla on ainoana merkityksenä äidin pikkuveli.
mợcháucậu:n vaimoMuutamissa murteissa sana mợ on aviomiehen vaimostaan,
lapsen äidistään tai appivanhempien miniästään käyttämä kutsumasana.
dượngcháucô:n tai dì:n aviomies, isäpuoli
cụ/cốcháuisoisovanhempiMyös hyvin vanha ihminen.
sơcháuisoisoisovanhempi
họklaani, heimoHe. Joukko ihmisiä.

Pronominit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vietnamin kielessä on myös pronomineja. Ne jakautuvat kahteen alalajiin sen mukaan, voidaanko niiden eteen liittää monikkosana các tai chúng, esimerkiksi tôi (minä) → chúng tôi (me).

Näihin pronomineihin voidaan liittää monikkosana:

Yksikkö Monikko
Ensimmäinen persoona tôi (mahdollisesti muodollinen) chúng tôi (pois lukien kuulija)
ta (neutraali, ei muodollinen) chúng ta (mukaan lukien kuulija)
tao (esimies alaiselle, tuttavallinen) chúng tao (alatyylinen, pois lukien kuulija)
mình (läheinen) mình tai chúng mình (läheinen, mukaan lukien kuulija)
Toinen persoona mày tai mi (esimies alaiselle, tuttavallinen) bay, chúng mày, tụi mày (esimies alaiselle, tuttavallinen)
Kolmas persoona nó (esimies alaiselle, tuttavallinen) chúng nó

Näihin pronomineihin ei liitetä monikkosanaa:

Yksikkö Monikko
Ensimmäinen persoona min (tuttavallinen, ylätyyli) choa (ylätyyli)
qua (mies naiselle, ylätyyli)
thiếp (nainen miehelle, ylätyyli)
trẫm (kuningas mandariineille, vanhahtava)
Toinen persoona bậu (nainen miehelle, ylätyyli) –
chàng (nainen miehelle, ylätyyli)
Kolmas persoona y (tuttavallinen) người ta
hắn (tuttavallinen)
va (tuttavallinen)

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. 1 2 Vietnamese language | Vietnamese Grammar, Dialects & Writing Encyclopedia Britannica. Arkistoitu 3.10.2025. Viitattu 29.12.2025. (englanniksi)
  2. 1 2 Vietnamese Language (VIE) – L1 & L2 Speakers, Status, Map, Endangered Level & Official Use Ethnologue. Arkistoitu 2.6.2025. Viitattu 29.12.2025. (englanniksi)
  3. ↑ Languages 2025. Embassy of the Socialist Republic of Vietnam in the United States. Viitattu 29.12.2025. (englanniksi)
  4. ↑ Vietnamese 2025. Glottolog. Viitattu 29.12.2025. (englanniksi)
  5. ↑ Taskutieto 2012 Väestörekisterikeskus. Arkistoitu 14.10.2012.
  6. ↑ Vietnamilaiset Turun kaupunki. Arkistoitu 18.3.2011.
  7. ↑ Ghosh, Iman: Ranked: The 100 Most Spoken Languages Around the World 15.2.2020. Visual Capitalist. Viitattu 29.12.2025. (englanniksi)
  8. ↑ Austro-Asiatic Languages 2025. Sorosoro. Viitattu 29.12.2025. (englanniksi)
  9. ↑ Viet Nam 1992 (rev. 2013) Constitution (art. 5) 1992. constituteproject.org. Viitattu 29.12.2025. (englanniksi)
  10. ↑ Czech Republic: Vietnamese and Belarusians Recognized as Ethnic Minorities European Website on Integration. 3.7.2013. Viitattu 13.10.2020. (englanniksi)
  11. ↑ Vietnamese community in Czech Republic enjoys full rights VietnamPlus. 28.7.2016. Viitattu 29.1.2023. (englanniksi)
  12. ↑ Binh Nhu Ngo: Elementary Vietnamese Revised Edition, s. 184. Tuttle Publishing, 2003. ISBN 978-0-8048-3369-1 (englanniksi)
  13. 1 2 Vietnamese Language – Dialects & Structure – MustGo Must Go. Viitattu 20.9.2020. (englanniksi)
  14. ↑ Vietnamese 2025. ScriptSource. Viitattu 29.12.2025. (englanniksi)
  15. ↑ Vietnamese, Kinh in Vietnam 2025. Joshua Project. Viitattu 29.12.2025. (englanniksi)
  16. ↑ Phan Văn Giưỡng: Concise Vietnamese Dictionary, s. 7. Tuttle Publishing, 2008. ISBN 978-0-8048-3774-3 (englanniksi)
  17. ↑ The Whole Anh Em Thing Saigon in a Cup. Arkistoitu 14.10.2011. (englanniksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Austroaasialaiset kielet
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Vietnamin_kieli&oldid=23747961”